08 maaliskuuta 2014

Matkaan lähden

Kävin viime viikonloppuna pitkästä aikaa piipahtamassa Turussa. En muista kuinka kauan viime kerrasta on, vuosi? Kaksi.

Menin perjantaina töistä suoraan kotiin ja lähdin Tyynen kanssa seikkalulle. Joo-o, seikkailu tosiaan. Punnitsin pitkään kumpi vaihtoehto olisi fiksumpi koiran kanssa, bussi vai juna? Lopulta ajattelin että lemmikkivaunussa on hirveä hälinä ja pälinä ja varmasti muita koiria, että ei siitä kuitenkaan tule yhtään mitään. Bussissa pääsisin perälle, ja saisin olla rauhassa. Virhe. 

Ollaan pari kertaa matkusteltu Tyynen kanssa pitkiä matkoja lähinnä Lohjalle. Oli se silloinkin aavistuksen hermoja raastavaa, mutta tämä oli täyttä tuskaa. Tyyne on aika riehakasluonteinen ja rakastaa kaikkia ihmisiä sekä koiria. 

Virhe. menin bussiin liian myöhässä, eli n. 10minuuttia ennen lähtöä. Takapaikka oli jo viety ja bussi vaikutti muutenkin täyttyvän aika tiuhaan. Minun hiihtäjähippo rynnisti kanelinpulla vipattaen bussin takaosaan. Sitten se aloitti ihan järkyttävän kovan äänisen röhkimisläähättämisen - mitä ei tapahdu ikinä - Tyyne ei siis röhise koskaan (korostan tätä koska jotkut ihmiset ajattelee että kaikki enkut sitä tekee). Nyt läähätysröhkiminen oli niin lujaa, että se kaikui koko bussissa. Yritin survoa kamojani paikalleni ja samalla pitää bulleroani paikallani. Kun vihdoin pääsin istumaan ja hyvän otteen Tyndestä, edessä oleva poika kääntyi katsomaan minua ja kysyi "Jatkaako se tuota koko matkan?" Punastuin ja sanoin nolostellen, että kyllä se rauhottuu johon poika lisäsi "... Ajattelin vain että pitääkö henkisesti valmistautua pahimpaan" Ja virnisti. Tyynen innokuus onneksi vähän lopahti, kun bussi vihdoin lähti liikkeelle.
Tuntui että siinä tilanteessa olisi mennyt ikuisuus. Ajattelin, että en enää ikinä mene sen kanssa bussilla mihinkään. Onneksi se lopulta n. sadan paikan vaihdoksen jälkeen rauhottui ja nukahti. Sen jälkeen tulikin jo kuulutus "saavumme Turkuun".

Traumaattisen reissun jälkeen menimme oikopäätä hakemaan Subit iltapalaksi. Odottelin Tyynen kanssa kun Mira kävi hakemassa meille sämpylät. Tyyne taas sillä aikaa häiritsi muiden ruokarauhaa ja kerjäsi röyhkeästi ikkunan läpi :--D

Iltapalan jälkeen popsittiin kasa karkkia, katsottiin Grease ja juoruiltiin. Seuraavana päivänä lähdettiin heti aamusta ostamana mulle laturia, koska jostain syystä oma laturi meni rikki. Turussa oli jotenkin ihanan keväinen ilma ja käveltiin heti vähän pidempi lenkki, että Tynskykin sai vähän aktiviteettia.


Lenkkeilyn jälkeen sain vihdoin puhelimen latingiin ja syötiin herkullinen aamupala ennen päivän shoppailukierrosta. 
En oikeasteen etsinyt mitään, mutta olen jo pitkään kaipaillut kenkäkokoelmaani tukevia/korkeita nilkkureita ns. "bilekäyttöön". Hävitin lempparikorkkarini Himoksella ja uudet korkkarit eivät ole oikein sulautunut enää samalla tavalla jalkaan. Nämä olivat jalassa tosi jepa (h&m 30e).


Gina tricotista ostin alla olevan gebarditopin printillä ja mustana. Se oli kivan liehuvamalli peittämään ylimääräiset mahamakkarat ja maksoi vain 9,90e/kpl. Vaikka materiaali on semmoista liukasta, se ei kuitenkaan ollut sähköinen.
Tässä on itseasiassa samalla illan bailuasu. Farkkuliivi, liehutoppi, shotrsit ja nilkkurit. Farkkuliivistä on kyllä tullut minulle aika vakkari. Niitä löytyy vaatekaapista jo  muutamaa eri sorttia ja sillä saa heti asuun kuin asuun vähän särmää :D

Otettiin myös päivällä söpöilykuvia ja suunniteltiin tulevaa kesää.


Tarkoituksenahan olisi vallata nämä lonkkuapajat alkaa rullailemaan. Todennäköisesti uskottavampi vaihtoehto on, että mä vaan otan kuvia Vansit jalassa, Thrasherin paita päällä ja lonkkari jalkojen alla - but no movement. :DDD No, kyllä mä ajattelin oikeasti hommata sen laudan ja kokeilla ainakin. Pitää vaan hommata kunnon suojukset. 

Shoppailukierroksen jälkeen väsättiin iso kasa salaattia. Ostin meille avokadon, koska Mira ei ole ennen sellaista maistanut. Eikä tule enää koskaan tämän jälkeen maistamaankaan. Koostumus oli kuulemma aivan liian ällöttävää.


Ruokailun jälkeen lähdettiin vielä käymään Kupittaan koirapuistossa jossa oltiin melkein pari tuntia. Sen jälkeen kipitettiin takaisin Miralle valmistautumaan iltaa.

Sunnuntai aamun kruunasi Miran loihtimat pannarit.


Myös Tyyne sai omansa. 

Iltapäivällä oli aika pakata rojut kasaan ja lähteä Tyynen kanssa kotia kohti. Tällä kertaa valitsin VR:n, vaikka se olikin bussilippua 10e kalliimpi. Ja ehdottomasti sen arvoista. Tyyne rauhoittui melkein saman tien ja tilaakin oli enemmän. Matkakin tuntui menneen paljon nopeammin. Olipahan seikkailu. :)

Tässä vielä biisi omistettuna Miralle :--P

1 kommentti:

imlacking kirjoitti...

Mä oon käynyt Turussa kunnolla joskus -94, kun oltiin siellä muutama päivä :D. Muuten oon käynyt viimeksi 2010 jossain seminaarissa josta en muista mitään ja muutaman kerran mennyt sieltä laivalle, mutta niitä ei voi oikein laskea :D.