10 kesäkuuta 2011

Karvas pettymys

Lainaus ystäväni blogista: "olin kyllä yllättynyt pettymyksestä, joka minut valtasi, kun tajusin miten huonosti kokeet menivät." I feel you. Ja mikä pettymyksen tunne minut valtasi kun en löytänyt nimeäni jatkoon päässeiden listalta tiistaina klo 18.00. Oli moni muukin aika surullinen. Yksi tyttökin katsoi epätoivoisesti listaa monta kertaa ja lopulta inahti ystävilleen "Mie en oikeasti päässyt". Joku sentään luuli pääsevänsä, minä tiesin että en pääse. Silti tietysti toivoin salaa sydämmessäni että joku arvostelija olisi saanut jonkun aivovälähdyksen minun piirrutuksista ja päättänyt päästää läpi, mutta niet. Kun pääsin autolle, purskahdin lopulta itkuun. En ollut nukkunut edellisenä yönä minuuttiakaan. Herätys oli ollut viideltä ja kuudelta lähdettiin poikaystävän kanssa autolla kouvolaan (oltiin siellä yhdeksältä). Stressi, paine, kuumuus, väsymys. No tottakai mä itkin, koska tuntui siltä että siinä meni mun unelma tulevaisuudesta. Sinne meni se haave siitä mitä mä oikeasti haluan tehdä loppuelämäni. Toisaalta, tämä oli ensimmäinen pääsykokeeni mihinkään isoon juttuun ikinä, joten ehkä vielä ei kannata luovuttaa. Silti tuntui aika pahalta enkä voi käsittää ihmisiä jotka jaksaa yrittää monta kertaa uudestaan. 

Kokeissa ahdistuin ihan helvetisti ja meinasin lähteä kesken kaiken pois. Piirsin ihme sutturoita koko ajan ja aloin samaan jo pientä paniikkikohtausta kun mikään ei onnistunut. Jouduttiin istua vieri vieressä niin että vierustoveri näki kaiken mitä sä teit. Pulpeteista ei toivoakaan. Ja tottakai mun vieressä oli graafiseen suunnitteluun hakeva muija joka osasi piirtää ja teki koko ajan hommia sormet viuhoten kun itse hakkasin päätä pöytään. Tunnin kohdalla ohimoissa alkoi sykkiä. Meinasin katkoa kynäni iskeä sen vierustoverin silmään. *sluts sluts sluts*. Maiskuta nyt vielä kovempaa sitä saatanan purkkaa. Maiskuta sitä kolme tuntia  niin että mun aivot räjähtää.

Tuli kyllä vähän sellainen olo että miksi minä edes yritän kun en minä osaa pirtää enkä tule varmaan koskaan osaamaan. Ei noita juttuja vaan opita, ne tulee luonnostaan. Yliopistoonkin sinä voit lukea niin paljon kuin sielu sietää... mutta voinko minä oikeasti oppia piirtämää ?

Voisinhan minä hommata sen ankean teknisen koulutuksen. Hakea ensi vuonna AV:lle. Tiedän että se on helpompaa, koska sun pitää vaan tajuta koodit ja käsien taidoilla ei ole niin suurta painoa. Ja uskon että siellä mä tulisin pärjäämään aivan eri tavalla. Nettisivujen leiskojenkin tekeminen on enemmän kiinni html:stä ja csstä kuin siitä miten hyvin sä osaat piirtää lentäviä kolmiulotteisia lehmiä.

No joo, parempi antaa pölyn laantua ja miettiä sitten myöhemmin uudestaan.

Nyt tekisi mieli laulaa pari säkeistöä laveerren "pettynyt biisiä".  "Tässä elämän viidakos oon eksyny ja ehkä siks oonki niin pettyny ja jos katot mun silmiin ne on vettyny ku oon pettyny, niin pettyny." :--D Lol. Tietääkö joku mistä ton biisin sais vielä ladattua? En löytänyt youtubesta.

11 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

nyt kyllä viimeistään rupesi pelottaa omat pääsykokeet jotka on ens viikolla! :-D

Niina kirjoitti...

Äääh, voi ei, tosi kurjaa. :( En osaa tähän sanoa muuta kuin että aina voi yrittää uudestaan. Itse hain tiedotusoppiin kolme kertaa ja olin päättänyt, että minä olen yksi siitä 4 %:sta joka otetaan sisään. Näin kävi, että onni potkaisi. Täytyy vaan yrittää ja toivoa, että onnistuu. :)

Ei varmasti lohduta yhtään. Tiedän. Mutta, kyllä se siitä. :)

brita kirjoitti...

awww onpa kurja D: ehkä parempi onni ens vuonna? jotkut hakee viis tai kuuskin kertaa ennen kuin pääsee opiskelemaan minne oikeasti haluaa, joten eiköhän sulla oo vielä toivoa ekan kerran jälkeen :)

Mirette kirjoitti...

Kaisa: No älä suotta. Kaikille se jännittäminen on erilaista. En mä esim ylppäreissä ollut noin hermona. :) Ja olin tosiaan ekaa kertaa missään niin veikkaan että sekin vaikuttaa. Ensi kerralla ehkä olen jo varmempi :)

Niina: Niimpä. Mä vaan en koskaan ole ollut kovin "kestävää" sorttia.. siis semmonen että jaksaisin venata kolme vuotta että pääsen johonkin. No mutta sen näkee sitten myöhemmin. :)

brita: Hope so :) Kyllä mä nyt ensi vuonna aion vielä yrittää. Sitte treenaa kunnolla ennen (piirrän esim KUUTION) :D

Von W kirjoitti...

En voi oikeen muuta sanoa kuin että tsemppiä jatkoon ja uudestaan vaan yrittään! Itsellä Taikin kokeiden tulos ei ollu pettymys, koska tiesin ettei sinne ekalla kerralla mennä ja että ne mun räpellykset ei sinänsä ollu mitään erikoisia, että olisin voinu niillä päästä jatkoon... mutta kyllä sitä silti aina toivoo että jos kuitenkin.

Ja tuosta piirtämään oppimisesta. Kyllä sä oikeesti voit oppia. Teet ja teet ja teet ja teet. Pikkuhiljaa silmän ja käden yhteistyö kehittyy ja taidot karttuu. Itse en nimittäin osannu piirtää tai maalata ennen kansanopistoon menoa, nyt yllätyn välillä itekkin mitä saan aikaan. :-D

Viv kirjoitti...

Itse olin pääsykokeissa turhankin rauhallinen sillä kuoron vielä hetki sitten omiin taitoihin, mut enpä enää... Metropolian muotoilussa oli mielestäni ihan helpot tehtävät ja jutut tein hyvin mutta en sit toiseen osaan päässyt... Ja lamk ei halunnut minua ees kokeeseen. Siispä suunnitelma b käyttöön ja hylkään luovan alan ainakin hetkeksi. Nimittäin vituttaa rankasti.

Viv kirjoitti...

Itse olin pääsykokeissa turhankin rauhallinen sillä kuoron vielä hetki sitten omiin taitoihin, mut enpä enää... Metropolian muotoilussa oli mielestäni ihan helpot tehtävät ja jutut tein hyvin mutta en sit toiseen osaan päässyt... Ja lamk ei halunnut minua ees kokeeseen. Siispä suunnitelma b käyttöön ja hylkään luovan alan ainakin hetkeksi. Nimittäin vituttaa rankasti.

loinen kirjoitti...

No höh. Mun kaks muutakaan tuttua ei päässyt jatkoon, joten varmaan kova taso siellä ;)
Piirtämään voi oppia! Toisilta se onnistuu luonnostaan, toisilta se vain vaatii paljon harjoittelua, mutta myös katsomista. Mut ei kannata ekasta pettymyksestä lannistua. Kouvolassa oon muuten myös Inkeroisissa opisto, jossa on opiskella graafista suunnittelua. Siellä on samoja kursseja ja samat opettajat kun KyAMKissa.

Mirette kirjoitti...

loinen: Onko se sitten sellanen maksullinen? miten sinne voi hakea.. :D tietysti itsekkin voisin ottaa selvää.

loinen kirjoitti...

http://www.kyka.fi/

Anonyymi kirjoitti...

Tuo pettymyksen tunne on kova.. itellä tullu vastaan jo useamman kerran. Viime talvena hain Mikkeliin kulttuurituottajaksi. Lähdin ajamaan Turusta yöllä 2 että kerkeän pääsykokeisiin. Pääsykokeet kestivät 7.30-16.30 ja siitä sitten ajomatka takaisin Turkuun. Jäi uskomattoman hyvä fiilis ja olin itsevarma. Kirje tuli ja selvisi, että jäin 5 pisteen päähän...

Sitten kun hain myynnin johtamiseen Turkuun niin pidättelin itkua pääsykokeista saakka. Koe meni penkin alle ja tiesin, että se oli siinä. Koko kotimatkan taistelin kyyneliä vastaan ja yritin pysyä tyynenä. Kotona sitten räjähti.

Myös lukiossa teki tiukkaa kun kävin hakemassa lyhyen matikan viimeisen kurssin kokeen jonka olin jo reputtanut 5 kertaa.. ja sillä hetkellä luulin, että se oli siinä. Valmistun yhden matikankurssin takia vasta syksyllä. No luojan kiitos kerrankin jokin sujui ja juttelutuokio rehtorin kanssa paljasti, että olisi vielä yksi mahdollisuus. En vain saisi nimeäni lehtiin enkä todistuksia muiden kanssa lakituksessa. Läpäisin lopultakin sitten sen helvetin matikan ja oikein 7 1/2 pamahti niiden viiden nelosen jälkeen. Stn.