20 toukokuuta 2010

Ötömania



Kutisen kaikkialta, tuntuu että olisin ötököitä täynnä. Tein sen perus virheen, että menin puhdistavan suihkun jälkeen vielä fillarilla kauppaan. Kaikki pölyhiukkaset ja lika ( + ötökät) tarttui samalla mun hikiseen ihoon. Yäk, nyt olen ihan varma, että päässä lepää joku punkki joka raaputtelee pihdeillään mun päähän munia. Rapsuttaaa-aaa.
Oon ollut aivan äärettömän katkera kaikille, jotka on saanut nauttia näistä keleistä. Mä joskus voisin oikeasti myös miettiä omaa onnellisuutta ja kieltäytyä työvuoroista. Mutta meidän myymäläpäälikkö on kiva, ja se joutui sairaslomalle... mutta miksen mä vaan sanonut, että en pysty, en halua, laita toinen tekemään ne. Rahan kiilto silmissä minä suostuin. Tosin nyt olen joutun kokemaan pienen romahduksen senkin suhteen, kun kaikki menee ja mitään ei jää käteen. Mä olen raatanut niska limassa koko ajan, käynyt koulussa ja tehnyt siinä sivussa töitä, viettänyt kaikki "vapaat" viikonloput töissä kun muut remuaa ja elää nuoruuttaan. Mutta onneksi en ole ainut, on meitä muitakin. Välillä silti tekisi mieli vain huutaa, että tajuatteko kuinka helppoa teillä on. Onko teillä mitään sanomista väsymyksestä tai loppuun palamisesta kun ainut raskas asia päivässä on, että miten jaksaa siivota oman huoneensa. Välillä on ihan ok että ei jaksa, mutta itse olen reittini valinnut. Turha siinä sivussa on tuomita muita, jotka on ehkä omasta mielestä päässyt "helpommalla". Mä uskon ja tiedän, että joskus tämä kaikki vielä palkitaan. Eihän tätä muuten edes jaksaisi, ellei uskoisi että kaikella tällä on vielä merkitystä. Ja on muilla asiat paskemminkin oikeastaan loppujen lopuksi menee aika hyvin. Itsesäälissä on vaan niin mukavaa joskus kieriä, mutta siitä pitää vaan tajuta nousta tarpeeksi ajoissa.
Tänään tein kuitenkin sen päätöksen, että tänä kesänä mä lähden Kreikkaan, ja kaivan sen rahan siihen vaikka pulloja keräämällä. Iskäkin kyseli, että mitä sä haluat valmistujaislahjaksi, löytyisköhän kiinasta jotain. Mun silmissä kiilui joku teleobjektiivi, tai joku missä olisi superhyvä syvyysteräävys kunnon "henkilökuviin" - eli kuviin varpaista. Mutta nääh, oishan se kiva, mutta mä haluan lomalle, siis ihan oikealle loma lomalle ja mun mielestä olen sen ansainnut. Kolme vuotta tota soossia ja vielä oikeasti kunnialla läpi, ei mitään periksi antamista tai vetkuilua. Mä olen hitto vie panostanut ja se näkyy. Joo, mä lähden Kreikkaan.

Tämän postauksen tarkoituksena oli puhua ötököistä, mutta jotenkin tästä tulikin itsensäboostaus-avautuminen. Hah, no ei se mitään. Huomenna taas töihin 11-18, just se aika kun aurinko menee ylhäältä melkein alas. Byyh. Mut onneksi jotain kivaa on kuitenkin tiedossa. :--)


ps.
Image and video hosting by TinyPic

4 kommenttia:

Anni kirjoitti...

Voi kulta toivottavasti pääset matkalle! Olisit sen tosiaan ansainnut. <3 :) koita jaksaa painaa duunia, mäki menos just noihin aikoihin töihin ja se on just kökköä, mut pakko sitä rahaa on repii jostai et on varaa taas opiskella ens lukukausi.

aba kirjoitti...

Paras toi viimeinen facebook-juttu !
Ahkeruus palkitaan, ei karman laki (mikälie) niin vttumainen voi olla. :)

Laura kirjoitti...

Mulla on samat fiilikset. Oon joka päivä koulussa ja töissä. Viikonloput menee myös duunissa. Mulla on sama vika etten osaa oikeen kieltäytyä.

Toivottavasti pääset matkalle!! :)

Mirette kirjoitti...

Anni: Mäki toivon, jee :)) Niimpä!
Mulla on vaan silleen, että nyt tässä vaan tekee töitä itselleen ja elämälleen.. ku ei ole enää koulua no 1) auttamassa (opitontuet) tai sit vaikeuttamassa.

Aba: :D jep, vieläkin pohdin tota asiaa kyl, hah.

Laura: No, ehkä kova työ palkitaan joskus :)